10 kysymystä heille,
jotka voivat päättää Koillis-Helsingin lasten ja nuorten syrjimisen lopettamisesta ja yhtäläisten taidekasvatusmahdollisuuksien järjestämisestä kaikille kaupunkilaisille.
1. Miksi Helsingin kaupungille pitää maksaa kymmeniä tuhansia euroja vuodessa siitä, että saa järjestää lapsille ja nuorille taidekasvatusta, opettaa tekemään sitä mikä on hyvää ja kaunista?
Pukinmäen Taidetalo on maksanut neljän viimeisen vuoden aikana yhteensä 75 000 € enemmän veroina ja maksuina kuin mitä on saanut toiminta-avustuksina. Miksi yhdeltä Koillis-Helsingin taidekoululta revitään puhdasta voittoa kaupungin kassaan, kun keltään muulta ei sitä vaadita?
2. Onko Helsingin kaupungin kantokyky todella näin olematon Espooseen verrattuna?
Kun Espoossa lasten vanhemmat laittavat euron lastensa taidekasvatukseen, kaupunki laittaa lisää neljä euroa. Kun koillis-helsinkiläinen perhe laittaa euron lastensa taidekasvatukseen, kaupunki antaa 8 senttiä ja ottaa samalla toisella kädellä 18 senttiä takaisin. Esimerkki kuvaa Espoon esittäväntaiteen koulun ja Pukinmäen Taidetalon osakseen saamaa kohtelua.
3. Miksi Koillis-Helsingin lasten ja nuorten taidekasvatukselle ei suoda samoja toimintaedellytyksiä ja mahdollisuuksia kuin keskustassa on ollut jo vuosia?
Perinteisten, keskustassa sijaitsevien, harkinnanvaraisesti tuettujen, taidekoulujen tuki vuonna 2004 oli selvitysten mukaan 30-40%. Koillis-Helsingissä toimivien koulujen 10% molemmin puolin ja Pukinmäen Taidetalon kaikkein pienin 9%, mistä se on yhä vain pienentynyt ja on enää 6% talousarviosta siis vain yksi kuudesosa siitä mitä tosille annetaan.
4. Onko 17 vuotta liian lyhyt aika huomata/tunnustaa, että Koillis-Helsingissä toimii taiteen perusopetusta järjestävä taidekoulu, jossa voi harrastaa ja opiskella kuvataidetta, sirkusta ja teatteria laajan oppimäärän mukaan, musiikkia ja sanataidetta yleisen oppimäärän mukaan?
Kulttuuriasiainkeskuksen julkaiseman tutkimuksen mukaan Pukinmäen Taidetalo on vuosina 1999-2004 ollut toimintansa laajuudella mitattuna selvästi suurin harkinnanvaraisesti tuetuista taideoppilaitoksista samalla kun sen toiminta-avustus on ollut yksi kaikkein pienimmistä. Tilanteeseen ei ole vieläkään näkyvissä olennaista muutosta.
5. Miksi kaupunki luovuttaa koulutiloja mieluummin maksaville aikuisille kuin antaa niitä lasten käyttöön, joita varten ne on rakennettu?
Kouluilla toimivat lasten ja nuorten iltapäivä- ja harrastusryhmät joutuvat säännönmukaisesti väistymään kadulle, jos niiden käyttämille tiloille ilmaantuu maksava vuokralainen, joka useimmiten on joku aikuisryhmä. Kuka pakottaa opetusviraston voitonmaksimointiin? Hyvin järjestetty ja suosittu lasten ja nuorten iltapäivä- ja iltatoiminta loisi koululle sitä myönteistä ilmapiiriä, joka nyt jää puuttumaan muuten tehokkaasta (Pisa) koulusta.
6. Milloin Helsingin kaupunki ottaa vakavasti taidekasvatuksen järjestämisen?
Kunnan tehtävä on lain mukaan järjestää taiteen perusopetusta seuraavissa aineissa: kuvataide, musiikki, sanataide, sirkus, tanssi ja teatteri. Helsingin kaupunki avustaa 11 lakisääteistä musiikkioppilaitosta ja kahta kuvataidekoulua sekä harkinnavaraisesti 11 musiikkikoulua ja 5 muuta. Musiikkikasvatus on hoidettu erinomaisesti ja tulokset kiitettäviä, mutta muiden taidealojen perusopetus on lähes kokonaan järjestämättä. Taiteen perusopetusta koskevien lakien säätämisestä on jo kuitenkin seitsemän vuotta.
7. Miksi perinteistä nuorisotyötä tuetaan 10 kertaa enemmän kuin taidekasvatusta?
Alueen nuorisotalo saa toimintaansa vuosittain 250 000 € ja Taidetalo 25 000 € vaikka Taidetalon kävijämäärä on puolet suurempi. Helsingin 20. skeittipuistoon investoitiin yli puoli miljoonaa euroa, mikä vastaa 900 oppilaan taidekoulun 22 vuoden toiminta-avustusta —? Lapset ja nuoret äänestävät kuitenkin kengänpohjillaan ja valitsevat yhä useammin taidekoulun jos vain mahdollista. Miksi tätä ei haluta tunnustaa?
8. Miksi valtaosa kaikista taidekasvatusvaroista ohjataan Annantalolle, vaikka se ei järjestä taiteen perusopetusta?
Annantalon julkinen rahoitus on vuodessa noin 2 milj.euroa ja musiikkioppilaitoksia lukuunottamatta kaikkien muiden 18 lakisääteisen tai harkinnanvaraisesti tuetun taidekoulun avustukset yhteensä vajaa milj.euroa. Annantalo on hyvin varustettu kuvataidekoulu, jossa käy noin 350 oppilasta muissa kouluissa yli 4000. Annantalo järjestää lisäksi upeita kulttuurikursseja ja paljon 5x2 tunnin opetusta, jossa koko ikäluokka pääsee omakohtaisesti kokemaan taiteen tekemistä. Mutta entä sitten? Jos taideharrastusta ei pääse jatkamaan muualla, Annantalon herättämä kiinnostus taideaineita kohtaan valuu hukkaan. Eikö Annantalon erinomaisesti järjestämää valistustyötä pitäisi seurata asiallisesti resurssoitujen taidekoulujen kirjo?
9. Onko maanomistus ja kiinteistöbisnes ainoa asia mikä kaupunkia kiinnostaa? Miksi asukkaiden hyvinvointi ja mallikkasti järjestetyt palvelut eivät kiinnosta?
Helsingissä on lähdössä liikkeelle useita uusia suuria asuntoaluehankkeita vapautuville satama-alueille, Keski-Pasilaan ja Sipooseen. Samaan aikaan koulut tyhjenevät, kun lapsiperheet muuttavat pois kaupungista. Eikö hyvin järjestetty lasten opetus ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet olisi yksi tuntuva vastine kalliille asumiskustannuksille ja hyvä syy pysyä Helsingissä. Kaupunkilaisten eriarvoinen kohtelu ja lapsiperheiden tarpeiden huomiotta jättäminen voi vielä tehdä suuretkin rakennushankkeet tarpeettomiksi.
10. Milloin Helsingin kaupungin harjoittama Koillis-Helsingin syrjiminen loppuu?
800 lasta ja nuorta, 600 perhettä ja 50 ammattitaitoista opettajaa odottaa vastaustasi näihin kysymyksiin. Ole hyvä ja vastaa tai vain kerro mitä ajattelet, vaikket päättäjä olisikaan. Osoitteemme on pukinmaki@taidetalo.net
Päivitetty: 15.05.2007