Pukinmäen Taidetalo

Koirankuonolaiset/Metsätontun tarina

Metsätontun tarina: Tarina kerrottiin Piian ja Pinjan kotona heinäkuisena päivänä tyttöjen ollessa kesälomalla. Piia, Linda, Jenni ja Pinja saivat tehtäväkseen keksiä sadun aiheesta Metsätontun tarina. Aiheen annoin heille valmiina. Tarina syntyi siten, että tytöt vuorotellen lause kerrallaan keksivät metsätontun tarinaa. Kun tarina tuntui tytöistä valmiilta, he päättivät sen itsenäisesti.

Tarinan kerrottuaan tytöt piirsivät tarinaan liittyvän kuvan. Koska tarinankertojat olivat hevostyttöjä, kuvissa esiintyi tonttu ja hevonen. Minun tehtäväni oli kirjoittaa tyttöjen tarina ylös. Kirjoitin sen sanasta sanaan ja luin valmiin tarinan heille. Jälkikäteen muokkasin tarinaa poistamalla siitä joitakin "sitten kun" -ilmaisuja.

Sadutus onnistui mielestäni hyvin ja tytöt, keksivät tarinaa nopeasti. Myös joukon nuorimmainen, Pinja oli hyvin mukana. En pohjustanut sadutusta mitenkään, mutta tytöt ovat lukeneet paljon lastenkirjoja. Jälkeenpäin ajatellen olisin voinut antaa tyttöjen keksiä aiheen itse. Olisi ollut mielenkiintoista nähdä, miten tarinaa syntyy itsekeksitystä aiheesta.

Kirjoittajat:
Piia Gärdström 8 v.
Linda Jeskanen 8 v.
Jenni Lepistö 7 v.
Pinja Gärdström 5 v.

Kirjoitusajankohta: Heinäkuu 2005

Opettaja: Merja Saaritsa-Lantta
Email: merja.lantta@24.fi


Vuorenpeikko ja paimen: Annoin neljälle oppilaalleni tehtäväksi sadun kertomisen. Oppilaat saivat myös keksiä otsikon sadulle. Itse toimin kirjurina. Olimme kokeilleet sadutusta tänä syksynä kerran aiemminkin.

Sadutukseen annoin oppilaille seuraavia ohjeita:
*Sadun otsikkoa ei välttämättä tarvitse keksiä heti, mutta henkilöt ja tapahtumapaikka on keksittävä ennen sadun kertomisen aloittamista.
*Kukin oppilas kertoo vuorollaan yhden lauseen.
*Sadussa on oltava juoni ja onnellinen loppu. Olin aiemmista sadutuksista huomannut, että oppilaat toistavat herkästi sadun tapahtumia.
*Satu ei saa olla väkivaltainen. Olin aiemmista sadutuksista havainnut, että aseet, murhat ja muu väkivalta tulevat herkästi oppilaiden kertomiin satuihin.

Tämän sadutuksen jälkeen huomasin, että oppilaat tarvitsevat harjoitusta saduttamisessa. Nyt oppilaat malttoivat kuunnella toisiaan ja miettiä juonen kulkua.

Kirjoittajat:
Lassi Loponen, 3.lk
René Lampinen, 3.lk
Henna Järvinen, 4.lk
Lasse Kaivola, 4.lk

Kirjoitusajankohta: Syyskuu 2005

Opettaja: Johanna Nurminen
Email: johanna.nurminen@reppu.net
Koulu:
Riihiniemen koulu
Osoite: Koitintie 314, 19540 Koitti


Jänis: Pidin luokassani luovan sanataiteen harjoituksen ensimmäistä kertaa elämässäni. Käytin menetelmänä sadutusta. Aluksi oppilaat saivat itse keksiä heitä kiinnostavia eläinaiheisia otsikoita, jotka kirjoitin taululle näkyviin. Otsikoista äänestettiin kiinnostavin ja se otettiin satumme otsikoksi.

Sadutus toteutettiin koko luokan voimin. Luokallani on 17 oppilasta. Jokainen omalla vuorollaan sai kertoa lauseen satuumme, jonka otsikkona oli Pena Pantteri. Sadutuskierros tehtiin kahdesti. Jokainen oppilas sai siis keksiä kaksi eri lausetta satuun. Viimeisen sadutuskierroksen lopuksi eräs oppilas tokaisi, että opettaja keksii satuun loppulauseen. Sadutin itse siihen yhden lauseen.

Luin sadun oppilaille. Se herätti heissä hilpeyttä. Huomasimme, että liitutaululle kirjoitetuista eläinotsikkovaihtoehdoista oli tarttunut sadutukseen mukaan nimiä, esim. Pomppiva Gorilla, Nirppa Norsu. Oppilaat kertoivat innostuneesti. Vain muutama oppilas sanoi jo etukäteen, ettei keksi mitään. Vuoronsa tultua he kuitenkin sanoivat heti lauseen. Kaikki kuuntelivat innostuneesti toisten kertomaa ja elivät sadussa mukana.

Tavoitteena on vielä palata oppilaiden tarinaan. Tarkoitukseni on laittaa tarina luokan seinälle, josta jokainen sen voi käydä lukemassa. Haluan pohtia yhdessä luokan kanssa, onko sadussa mitään kohtaa, joka tarvitsisi kehittämistä tai selkeyttämistä. Jos siinä on, niin teemme uuden version.

Oppilaat saavat itse kuvittaa tarinavihkoonsa sadussa seikkailevat hahmot. Jaan heille kopion sadusta. Se liimataan vihkoon. Näin jokaiselle jää siitä muisto. Uskon, että sadutus on hyödyllinen keino luovan kirjoittamisen harjoitteluun. Suosittelen lämpimästi!

Kirjoittajat:
Linda Arnkil 4 lk.

Kirjoitusajankohta: Syyskuu 2005

Opettaja: Kati Männistö
Email: kati.mannisto@espoo.opit.fi
Koulu: Mikkelän koulu
Osoite: PL3506 02070 Espoon kaupunki

Päivitetty: 03.05.2007