Jumbo, Polly ja Titinalle
**Jumbon seikkailu Peikkolan metsässä**
Ennen sadutusta: Vietimme luokan kanssa metsäpäivää. Aamulla olimme koulun lähistöllä metsässä, jossa pelasimme ja keräsimme kasveja seuraavaa ympäristötiedon tuntia varten. Varsinaista sadutusta en pohjustanut metsässä mitenkään.
Sadutus: Palattuamme luokkaan sadutimme metsätarinan. Oppilaat itse keksivät aiheen ja tarinan nimeksi tuli Jumbon seikkailu peikkolan metsässä. Vuorollaan jokainen oppilas kertoi tarinaa. Opettaja kirjoitti tarinan paperille ja luki välillä tarinan alkua, jotta oppilaiden oli helpompi jatkaa omaa osuuttaan. Jokainen oppilas sai jatkaa satua yhden kerran ja tämän jälkeen luokka yhdessä opettajan avustamana keksi tarinalle lopetuksen. Opettaja luki lopuksi tarinan kokonaisuudessaan.
Sadutuksen jälkeen: Sadutuksen jälkeen opettaja luki vielä kaksi Anni Swanin metsäaiheista satua. Samalla oppilaat saivat kuvittaa aiemmin saduttamaansa tarinaa.
Sadutuksen arviointia: Mielestäni sadutus onnistui hyvin. Metsäpäivä oli hyvä kokonaisuus. Oppilaat olivat innoissaan tarinan kertomisesta. Muutamat oppilaat eivät aluksi keksineet tarinalle jatkoa, mutta opettajan ja muiden oppilaiden avustuksella hekin saivat tarinaan oman osuutensa. Myös tarinan kuvituksesta oppilaat olivat innoissaan. Satujen lukeminen päivän lopuksi rauhoitti luokkaa.
**Polly Papukaija ja Titinalle**
Teeman valinta: Teimme kaksi eri satua seitsemän lapsen ryhmissä. Sadun teema oli aika vapaa, mutta aiheeksi annoin, että luokkamme maskotit Titi Nalle, Leevi väritoukka sekä Polly papukaija esiintyisivät saduissa. Teeman valintaa perustelin sillä, että lapsille nämä maskotit ovat erittäin tärkeitä. Polly papukaija (sanomalehti/liisterimassan avulla muotoiltu keppinukke) toimii ns. järjestyksen valvojana ja kerron hänen seikkailuistaan välillä lapsille. Haluan korostaa kertomisen taitoa. Lisäksi teemme myöhemmin itse eläinaiheiset keppinuket, joiden avulla lapset voivat esittää itse tarinoita. Leevi väritoukka rohkaisee lapsia lukemiseen ja Titi nalle on lapsille tuttu jo ensimmäiseltä luokalta.
Sadutuksen toteutus: Kokoonnuimme lukunurkkaukseen ja lapset kertoivat vuoronperään satua. Joillakin oli selkeästi vaikeampaa keksiä tarinaa, kun taas pari lasta halusi keksiä enemmänkin. Pidin huolta, että jokainen kertoi ainakin kerran ja vuorot etenivät sitä mukaa, kun lapset keksivät jatkoa. Loppuun jäivät lapset, joilla kesti kauemmin aikaa miettiä tarinaa. Kirjoitin lasten tekstit ylös ensin käsin ja sitten puhtaaksi tietokoneella, jonka jälkeen annoin jokaiselle lapselle kirjoitusmallin ja he saivat kirjoittaa tekstit itse A4-kokoiselle paperille. Lisäksi he kuvittivat tekstinsä. Sadun kertominen ja tekstin kirjoittaminen/kuvittaminen tapahtuivat tietysti eri kerroilla. Lopuksi ryhmän lapset keksivät sadulleen yhteisen nimen, joka äänestettiin muutamista heidän ehdottamistaan nimistä.
Arviointi: Koska luokka oli minulle uusi, toimi sadutus hyvin sen kannalta, että pääsin tutustumaan luokan oppilaiden kerrontataitoihin. Toisessa ryhmässä oli tarkoituksellisesti enemmän poikia. Heidän tarinassaan esiintyi selvästi enemmän seikkailua, mutta toisaalta kertomus oli lyhyempi. Annoin toisessa ryhmässä muutaman lapsen kertoa pari kommenttia. Kirjoitusvaiheessa heillä oli tietysti hieman enemmän kirjoitettavaa kuin muilla. Lapset innostuivat sadutuksesta kovasti ja olemme päättäneet tehdä vuoden aikana enemmän yhteisiä kertomuksia.
Kirjoittaja:
3B-luokka
2. vuosiluokka, kaksi seitsemän lapsen ryhmää
Kirjoitusajankohta: elo-syyskuu 2005
Opettaja: Sini Vähä-Heikkilä, Arja-Leena Toms
Email: sini.vaha-heikkila@espoo.opit.fi, arja-leena@toms.fi
Koulu: Karhusuon koulu, Tampereen kristillinen koulu
Osoite: PL 81301, 02070 Espoon kaupunki
Päivitetty: 20.10.2005