Kuolleiden armeija
Jatkoa numeroista 7 · 3/2004 ja 8 · 4/2004
Maaliskuun alkupuolella Tiia kirjoitti enimmäkseen kotona vajaan kahden vihkon mittaisen alkuperäisen aineen. Pitkään ja taitavasti kirjoitettuun aineeseen osasin Tiian suhteen jo varautua. Valmiin aineen luetutin muutamalla oppilaalla ja omalla äidilläni ja yhdessä näimme parannettavana asiana luettavuuden (ymmärrettävyyden) parantamisen. Tiia kun rakastaa vähän turhankin paljon sanojen pyörittelyä ja pitkiä lauseita lauseenvastikkeineen. Samoin kaipasimme selkeää henkilöiden ja henkilöiden välisten suhteiden esittelyä. Ensimmäisen versio oli raskaslukuinen, koska mielikuvia tilanteista ja juonen etenemisestä oli vaikea rakentaa, samoin ennakoiva lukeminen oli kinkkistä. Tiia otti palautteen motivoituneena vastaan ja sai kotitehtäväkseen parin viikon ajan hioa näitä asioita muuten loistavassa aineessaan sekä kirjoittaa aine samalla disketille.
Hiomisen lisäksi kirjoittaminen vei taas mukanaan, joten kun Tiia toi lähes valmiin aineen kouluun, oli sivuja kertynyt fonttikoolla 12 jo komeat 11 kappaletta. Annoin Tiian kirjoittaa oppitunneilla, jotta aine saataisiin kokonaan disketille. Ja näinä neljänä tuntina tekstiä syntyi vielä kuusi lisää! Seurailin välillä vierestä ja katselin, miten Tiian sormet kävivät nopeaan. Silloin tällöin paikalla kävi Tiian kavereita ällistelemässä aineen pituutta. Muutamalta Tiia pyysi sopivia sanoja lauseisiinsa.
Valmis aine tulostettiin ja sillä tehtiin "boordi" koulun eteiseen. Vaihdoin fonttikooksi 14, ja näin liuskoja tuli hulppeat 29 kappaletta! Maakunnan ykköslehti Karjalainen sekä Vinski julkaisevat hieman erilaisia tuotoksia, mutta onneksi törmäsin sattumalta Sanasirkukseen, joka saattaakin osoittautua Tiian aineen julkaisukanavaksi. Kappalejaot tekstistä vielä puuttuvat. Samoin ala-asteikäiselle aine ei ole kovin helppolukuinen, mutta en näe sitä suurena ongelmana.
Kulunutta sanontaa lainatakseni Tiia ahmii kirjoja, varsinkin fantasiaa. Ehkä suurimpana vaikuttimenaan hän pitää Kuolemanportti-sarjaa (kirjoittajia en juuri nyt muista). Hänen veljensä sai yhden osan lahjaksi ja Tiia tutustui näin sarjaan, jonka kirjat on vuoden sisään lukenut, jotkut kahteenkin kertaan.
Poikkeuksellisen lahjakas nuori neiti on kyseessä. Tekstiä lukiessa miettii, miksi nuortenkirjoja kirjoittavat aikuiset. Toivon todella, että tulevaisuudessa Tiian elämässä on ihmisiä, jotka voivat auttaa lahjakkuuden jalostamisessa. Ottaisipa joku kirjailija Tiian suojatikseen! Kisälli-oppipoika -meininki takaisin kunniaan.
En opettajana halua allekirjoittaa väitettä, jonka mukaan koulu tappaa luovuuden, mutta se täytyy sanoa, että ainakin olisi paljon, mitä tappaa!
Kirjoittaja:
Tiia Veera Makkonen, ikä 13 v.
Kirjoitusajankohta: kevät 2004
Opettaja: Petrus Lyyra
Email: petruslyyra@hotmail.com
Koulu: Kuorevaaran koulu
Osoite: Kuorevaarantie 82 B, 83720 Kuorevaara
Päivitetty: 26.01.2005