Eläintarinoita
Tarinajakson tavoitteena oli:
- tutustuttaa oppilaat suomalaisiin eläintarinoihin ja -satuihin
- harjoittaa oppilaita keskittyneeseen kuunteluun
- tehdä oppilaille tarinan rakenne tutuksi
- saada aikaan vuorovaikutusta ja keskustelua, yhteistä ideointia oppilaiden välillä
- rohkaista oppilaita kertomaan ja kirjoittamaan omia tarinoita ryhmässä ja yksin.
Koko jakson tavoitteena oli saada aikaan jokaisen oppilaan itse kirjoittama kirja, joka kuvitettaisiin ja johon kuvataidetunnilla tehtäisiin kannet. Jaksossa käytettiin saduttamista tuotettaessa ryhmien omia tarinoita ja niiden oppilaiden tarinankertomisen apuna, jotka eivät vielä osanneet kirjoittaa itse.
**1. tunti: Tutustuminen satuun Karhu ja muurahainen**
- Opiskelijat lukivat oppilaille ääneen sadun karhusta ja muurahaisesta, jotka kiistelivät siitä, kumpi on vahvempi.
- Sadun lukemisen jälkeen oppilaat saivat pareittain satuun liittyvät neljä kuvaa, jotka heidän piti yhdessä keskustellen järjestää sadun juonen mukaisesti. Opettajat kiersivät luokassa ja keskustelivat parien kanssa kuvista ja niiden oikeasta järjestyksestä.
- Kun kuvat oli järjestetty, parit kertoivat kuvien avulla tarinan uudelleen vuorotellen toisilleen. Jokainen oppilas onnistui hienosti kertomaan tarinan parilleen.
- Tarinan parikerronnan jälkeen keskusteltiin yhdessä tarinan rakenteesta. Päädyttiin yhteisesti tulokseen, että tarinassa pitää olla alku, juoni ja loppu. Keskustelussa oppilaiden kanssa tuli esille, että tarinan juoni voi koostua erilaisista/monista tapahtumista.
- Kotitehtäväksi jokaiselle oppilaalle tuli saman tarinan kertominen kuvien avulla jollekin kotona. Tehtävän suorittamisen merkiksi pyydettiin tarinan kuulijalta allekirjoitus.
**2. tunti: Satu Jänis ja kilpikonna**
- Opiskelijat lukivat ääneen sadun jäniksen ja kilpikonnan kilpajuoksusta.
- Oppilaat kertasivat sadun jälleen kuvien avulla. Tällä kertaa niin, että he järjestivät satuun liittyvät neljä kuvaa oikeaan järjestykseen ja liimasivat kuvat sitten monisteeseen kuville varattuihin paikkoihin. Kuvat järjestettiin itsenäisesti, mutta parin kanssa saattoi tarvittaessa keskustella. Opettajat kiersivät luokassa, keskustelivat kuvista ja antoivat luvan kuvien liimaamiseen, kun järjestys oli oikea.
- Kun kaikkien kuvat oli liimattu, keskusteltiin kuvatekstien kirjoittamisesta ja kirjoitettiin yhdessä dokumenttikameran avulla ensimmäinen kuvateksti: Oppilaat keksivät ja sanelivat kuvatekstin, jonka opettaja kirjoitti malliksi ensimmäiseen kuvaan. Kuvatekstiksi tuli : "Jänis ja kilpikonna juoksivat kilpaa."
- Oppilaat kirjoittivat ensimmäisen yhdessä keksityn kuvatekstin ja ryhtyivät sitten keksimään ja kirjoittamaan seuraaviin kuviin omia tekstejään. Opettajat kiersivät luokassa ja avustivat erityisesti kahta vielä kirjoitustaidotonta oppilasta.
- Kerrattiin vielä yhdessä tarinan rakenne.
- Kotitehtäväksi tuli ainakin yhden kuvatekstin kirjoittaminen kotona, mikäli ei ollut tunnilla ehtinyt valmiiksi. Suurin osa oppilaista kirjoitti kotona koko tarinan kuvatekstit.
- Seuraavana päivänä luettiin oppilaiden kirjoittamat tarinat.
**3. tunti: Satu Korppi ja juusto**
- Opiskelija luki sadun korpista ja juustosta kuitenkin niin, että tarinan osat oli sekoitettu. Oppilaat kuuntelivat outoa tarinaa enemmän tai vähemmän ihmeissään. Tarinan luennan jälkeen heiltä kysyttiin, mikä kummastutti. Oppilaat vastasivat, että "satu kuulosti oudolta" tai että "oli kuin se olisi alkanut monta kertaa" jne. kunnes joku lopulta oivalsi, että tarinan osat olivat väärässä järjestyksessä.
- Satu luettiin uudelleen, tällä kertaa oikein.
- Oppilaat saivat monisteen, jossa oli valmiina ensimmäinen satuun liittyvä kuva. Heidän tehtävänään oli piirtää vielä kolme kuvaa sadusta, niin että tarina tulisi kerrotuksi kuvilla. Kuvien piirtämisen jälkeen oppilaat kirjoittivat kuviin taas tekstit. Opettajat kiersivät luokassa ja avustivat kirjoitustaidottomia oppilaita.
- Suurin osa oppilaista sai satunsa oppitunnin aikana valmiiksi. Osa oppilaista kirjoitti kotona vielä ainakin yhden kuvatekstin. Kirjoitustaidottomia sadutettiin ja avustettiin kirjoittamaan satunsa valmiiksi seuraavalla tukiopetustunnilla.
- Kaikkien satujen valmistuttua ne kaikki luettiin ja kiinnitettiin luokan seinään.
**4. tunti: Satu Karhun kalanpyynti**
- Opiskelija luki sadun karhun kalanpyynnistä.
- Oppilaille jaettiin pareittain neljä satuun liittyvää kuvaa ja neljä tekstinpätkää. Oppilaiden tehtävänä oli lukea tekstinpätkät pareittain ja yhdessä keskustellen järjestää sekä kuvat että tekstit oikeaan järjestykseen annettuun monistepohjaan.
- Toinen opiskelijoista teki tehtävän yhdessä luokan lukutaidottomien kanssa, muut opettajat kiersivät luokassa keskustellen ja auttaen tarvittaessa.
- Kun kuvat ja tekstit oli järjestetty oikeaan järjestykseen parit vielä joko lukivat tai kertoivat tarinan omin sanoin parilleen.
**5. tunti: Ilmaisu**
Aihepiiriin liittyviä vuorovaikutus- ja ilmaisuharjoituksia.
**6. tunti: Meidän tarinamme**
- Oppitunnilla oli paikalla neljä aikuista: molemmat ohjaajat ja molemmat opiskelijat.
- Oppilaita sadutettiin ryhmissä. Kukin opettaja sai oman neljän tai viiden hengen oppilasryhmän. Ryhmät hajaantuivat rauhallisiin "tarinankertomispaikkoihin".
- "Lämmittelyksi" kukin ryhmä kertoi opettajan aloittamaa tarinaa. Tarinankertojan merkkinä oli ryhmässä kiertävä pehmoeläin. Kun kertoja ei enää keksinyt tarinaan mitään lisää, pehmoeläin siirtyi seuraavalle, joka jatkoi tarinaa.
- Tämän jälkeen ryhdyttiin keksimään ryhmän yhteistä tarinaa ideointimonisteen pohjalta. Opettaja toimi ryhmän saduttajana ja yhteisen tarinan kirjaajana. Monistetta apuna käyttäen oppilaat keksivät tarinalleen henkilöt, tapahtumapaikan, miten tarina alkoi ja kaksi tärkeää tapahtumapaikkaa sekä päättivät tarinan. Mahdolliset erimielisyystilanteet ratkaistiin opettajan johdolla keskustelemalla. Tarinalle keksittiin myös nimi.
- Sadutustuokion lopuksi opettaja luki ryhmän tarinan ja oppilaat joko hyväksyivät sen sellaisenaan tai tekivät siihen vielä korjauksia.
- Oppitunnin lopuksi palattiin luokkaan ja kustakin ryhmästä joku tai jotkut oppilaat tulivat kertomaan tai lukemaan koko luokalle ryhmänsä sadun.
**7. tunti: Minun tarinani**
- Edelliseltä tunnilta tutun tarinankirjoituspohjan avulla jokainen oppilas ryhtyi kehittelemään itse omaa tarinaansa ja kirjasi sen pääkohdat omaan monisteeseensa. Näin kullekin oppilaalle saatiin oman kirjan "käsikirjoitus".
- Opettajat kiertelivät ja keskustelivat sekä auttoivat tarvittaessa ongelmatilanteissa.
- Yksi opettajista asettui kirjoitustaidottomien oppilaitten lähelle ja sadutti heitä edellisen tunnin mallin mukaisesti.
**8. tunti: Oman kirjan kirjoittamista**
- Oppilaat ryhtyivät kirjoittamaan omaa tarinaansa - kirjaansa - käsikirjoitustaan apuna käyttäen. Kirjat kirjoitettiin käsin tekstaamalla. Kutakin kirjan sivua varten annettiin oppilaille A5-kokoinen moniste, jossa oli tyhjä ruutu kuvaa ja sen alapuolella viivoja tekstiä varten.
- Opettajat kiersivät luokassa ja auttoivat tarvittaessa.
- Kirjoitustaidottomat oppilaat piirsivät tarinansa kuvat, minkä jälkeen heitä sadutettiin kuva kerrallaan. Saneltuaan tekstinsä he kirjoittivat kuvatekstit itse opettajan kirjoittaman mallin mukaan.
- Oppilaat innostuivat kirjan kirjoittamisesta niin, että useimmat halusivat jatkaa kirjan kirjoittamista kotona. Kirjoitustaidottomia sadutettiin seuraavilla tukiopetuskerroilla.
**9. ja 10. tunti: Ilmaisu**
Aihepiiriin liittyviä vuorovaikutus- ja ilmaisuharjoituksia.
**11. tunti: Viimeistely**
Oman kirjan kirjoittamista ja viimeistelyä
**12. tunti: Kirjojen julkistamistilaisuus**
- Jokaisen oppilaan kirja oli valmis ja kirjat esillä luokan kirjahyllyssä.
- Kirjat julkistettiin juhlallisesti ja kohotettiin simamaljat vapun ja uusien kirjailijoiden kunniaksi.
- Oppilaiden kirjat heijastettiin dokumenttikameralla kankaalle ja kukin kirjailija luki yksin tai opiskelijan avustuksella kirjansa muulle luokalle. Oppilaat olivat erinomaisen motivoituneita kuuntelemaan toistensa kirjoja ja jokainen kirjailija sai esittelynsä jälkeen ansaitsemansa aplodit.
**13. tunti: Tarinateatteria oppilaiden tarinoista**
- Luokka pääsi seuraamaan yläluokkalaisten tarinateatteri-improvisaatiota.
- Tarinateatterin jälkeen toteutettiin luokan oma tarinateatteri. Oppilaat esittivät puolen luokan ryhmätunneilla toistensa tarinoita. Kirjailija istui tarinankertojan tuolissa ja kertoi tarinaansa. Muut esittivät tarinan tapahtuman opiskelijoiden ohjauksella. Kirjojen tarinat lähtivät uudelleen elämään!
Tarinaprojektin tavoitteet toteutuivat erinomaisesti. Jokainen luokan oppilas sai aikaan oman kirjansa. Kirjan kansikuvat piirrettiin kuvataidetunnilla. Kannet laminoitiin ja kirjat koottiin rengasmekanismilla.
Oppilaat tutustuivat suomalaisiin eläinsatuihin ja oppivat niiden avulla keskeiset seikat tarinoista: päähenkilöt, tapahtumapaikat ja tarinan rakenteen. Jakso harjaannutti paitsi lukemisen ja kirjoittamisen taitoja, myös erityisesti kuuntelemisen, keskustelun ja vuorovaikutuksen taitoja. Ryhmässä saduttamisen liittäminen tarinajaksoon selvästi innosti oppilaita ja auttoi heitä oivaltamaan, mistä tarinankertomisessa on kysymys ja rohkaisi oppilaita oman tarinan kertomiseen. Saduttaminen auttoi myös vielä kirjoitustaidottomia oppilaita osallistumaan jakson kaikkeen toimintaan. He saivat paljon onnistumisen kokemuksia ja myöskin ihan itse kirjoitetut kirjat.
Tarinajakso motivoi oppilaita ja oli ilo huomata, kuinka innokkaasti lapset osallistuivat kaikkeen toimintaan. Kirjoittamisvaiheessa motivaatio tuntui olevan huipussaan: oppilaat työskentelivät intensiivisesti eivätkä olisi malttaneet lopettaa oppitunnin päättyessä.
Kirjojen julkistamistilaisuus oli suorastaan juhlava. Lapset jaksoivat loistavasti kuunnella toistensa esityksiä ja ensimmäisen kirjan kirjoittamisen tuoma riemu ja ylpeys loisti lasten kasvoilta.
Oppilaiden kirjoittamat kirjat esiteltiin myös luokan yhteisessä kevättapahtumassa vanhemmille.
Tarinankirjoitusprojekti toteutettiin opiskelijoiden peruspraktikumin äidinkielen tunneilla 17 oppilaan ensimmäisessä luokassa. Jakson ohjaajina toimivat luokan opettaja lehtori Sirkku Myllyntausta ja alkuopetuksen lehtori Heini Koponen. Jakso koostui kaiken kaikkiaan 13 tunnista, joista 3 oli aiheeseen liittyviä ilmaisutunteja.
Kirjoittaja:
1. luokka
Kirjoitusajankohta: huhtikuu 2004
Opettaja: Sirkku Myllyntausta ja opiskelijat Heikki Hapuoja ja Antti Nummela
Email: sirkku.myllyntausta@helsinki.fi
Koulu: Viikin normaalikoulu
Osoite: PL 30, 00014 Helsingin yliopisto
Päivitetty: 26.01.2005