Isa Asp on pohjoissuomalainen puolankalainen lyyrikko 1800-luvun jälkipuolelta. Hänen kotinsa oli suomenkielinen. Ruotsi oli Isan koulukieli ja paljolti myös lapsuusmiljöön rautaruukin virkamiesperheiden ja pappiloiden kieli. Suurimman osan runoistaan Isa kirjoitti ruotsiksi. Isä, joka itsekin kirjoitteli runoja ja jopa sävelsi tyttärensä runoja, oli rautaruukin kirjuri. Kalevalamittainen suomenkielinen isälle omistettu runo "Isäni on oivallinen" on noin 10-vuotiaan käsialaa. Lähipiiri, ystävät ja koulutoverit saivat tutustua Isan runoihin ja satuihin käsinkirjoitetuissa lastenlehdissä. 12-vuotiaana Isa kuvitteli kohtalonsa toimittamassaan Laulaja-lehdessä näin: "Olen pienen pieni ajatus vain taivaasta, missä on niin paljon suuria ajatuksia. Olen eksynyt siskojeni seurasta ja minun täytyy vähäisenä harhasäveleenä kiertää maita, maailmoita ja olla unohdettu." Isa antoi useita runojaan myös ruotsinkieliseen painettuun lastenlehteen nimeltä Trollsländan, jota toimittivat Toini Topelius ja Aleksandra Gripenberg.
Isalla oli useita syviä elinikäisiä ystävyyssuhteita. Raahen koulun aikainen papintytär Fanny Hohenthal, jolle "Fannylle"-runo on kirjoitettu, oli yksi näistä. Ystävilleen Isa kirjoitti omistusrunoja, joissa hän monin sävyin läikkyvästi ja suorasukaisesti kuvasi omia tunteitaan ja pohti itseään. Hän ikävöi ja kuvitteli, innoittui ja loukkaantui, suri ja iloitsi. Ystävyyssuhteensa hän saattoi pukea romanttisiksi roolihahmoiksi, kuten olla itse Louis Napoleon. Isa käytti mielellään luonnonilmiöitä ja -olentoja, kukkasia, lintuja ja perhosia, ihmisten ja tunteiden vertauskuvina. Runo "Kanamuori" on faabeli, opettavainen hauska eläintarina. Allegorisen faabelin juuret vievät kreikkalaiseen antiikkiin, Aisopokseen. "Sydämelleni"-runossa voi aistia myöhemmän "Aallon kehtolaulun" surumielisiä hiljentyviä tuntoja.
Jyväskylässä seminaarilaisena Isa Asp innostui kirjoittamaan suomeksi; hänelle kansallinen aate oli "kahden kielen" suomalaisuutta. Isa Asp kuoli keuhkotautiin 19-vuotiaana. Hänet on muistettu näihin saakka vain muutaman suomenkielisen runon pohjalta, joista kuuluisin on "Aallon kehtolaulu". Levotonta mieltä tyynnyttelevä runo alkaa: "Nuku, nuku aaltonen, / nuku jo! / Tuolla laulaa humisten / kuusisto! / Kehtolaulusi se on - nuku aalto rauhaton, / nuku jo." Runo on innoittanut monia säveltäjiä, ja sen runoilijaa pidetään kirjallisuutemme ensimmäisenä suomenkielisenä naislyyrikkona.
Isa Asp kirjoitti tuotantonsa samaan aikaan kuin Aleksis Kivi. Vasta nyt, yli 130 vuoden jälkeen, on Aspin koko runotuotanto tullut julki - ja kokonaan suomeksi. Myös hänen päiväkirjansa keväältä 1871 on julkaistu nyt suomennettuna. Sadut ovat tulossa.
Isa Aspin elämään ja tuotantoon kannattaa tutustua näiden uusien teosten avulla. Runoja kehystävät toimittaja Toivo Hyyryläisen yksityiskohtaiset kommentit kirjoittajan elämästä.
* Kohise, villi aalto. Isa Aspin runot. Toimittanut ja suomentanut Toivo Hyyryläinen. Jyväskylä: Minerva 2003.
* Kahdeksantoistavuotias sydämeni. Isa Aspin päiväkirjat keväällä 1871. Toimittanut Toivo Hyyryläinen. Suomentanut Arja Nerkko-Runtti. Jyväskylä: Minerva 2004.
Ruukin "pienestä runotytöstä" on kirjoitettu mm. kaksi pienoiselämäkertaa, elämäkertaromaani ja tehty ooppera.
* Hyytinen, Erkki: Isa Asp. Elämä ja valitut runot. Oulu: Pohjoinen 1983.
* Setälä, Salme: Isa Asp. Nuoren pohjalaisen runoilijaneitosen elämäntarina. Helsinki: Otava 1912.
* Terenttilä, Jaakko: Rauhaton ja vaahtopää. Elämäkertaromaani Isa Aspista. Jyväskylä: Gummerus 1951 (Näköispainos 2001).
* Risto Vähäsarja: Runon lintu ja liekki. Käsikirjoitus Ritva Hakkarainen. Kantaesitys Vaalan Veneheiton kyläoopperayhdistys, Veneheitto 1999.
Isa Asp on esitelty uusimmissa kirjallisuushistorioissamme Suomen kirjallisuus I (1999) ja "Sain roolin johon en mahdu". Suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja (1989).
**Tehtäviä:**
Tutustu Isa Aspiin. Miten Isa Asp koki oman kirjoittamisensa? Mikä häntä siinä innosti ja tuki? Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä näet Isan ja oman kirjoittamisesi välillä? Miten Isa suhtautui julkaisemiseen? Miten sinä? Millaisen runon sinä kirjoittaisit isästä/äidistä, parhaasta ystävästäsi, sydämestäsi? Mistä eläimestä sinä kirjoittaisit eläinfaabelin? Millaisen? Miksi?
Kirjoittaja:
Isa Asp (1853-1872)
Kirjoitusajankohta: 1863-70 (10-17 -vuotiaana)
Opettaja: Tuula Hökkä
Email: tuula.hokka@helsinki.fi
Koulu: Pukinmäen Taidetalo
Osoite: Unikkotie 4, 00720 Helsinki
Päivitetty: 31.10.2004